Hey sister

Hei taas!

Mulla on nyt tullu postausinto takasin niin voisin kertoa tässä postauksessa minun ystävästä Satusta! 

Me ollaan tunnettu Satun kans melkeempä koko ikämme. Satu täyttää tammikuussa 17, eli meillä on vähän päälle vuosi ikäeroa. Pienenä varmaan tutustuttiin jossain kerros- ja rivitalojen yhteisellä leikkipihalla. En oikein muista meän "ensitapaamista" :D. Olin ite varmaan 4-5 vuotias ko leikittiin yhessä ekoja kertoja. Oltiin tosi läheiset Satun kanssa ja asuttiin melkeempä toistemme naapurissa.
4 luokan alussa mie kuitenki muutin eri paikkakunnale, niin meidän välit vähän viileni, ku ei nähty niin usein. Joskus oltiin siskon kanssa viikonloppuja Satun tykönä yötä, mutta tosi harvaan neki jäi. Varsinki ko kummalekki tuli enemmän ikkää niin oli paljon omia juttuja ja omat kaveripiirit eri paikkakunnilla. Kesälomasin nähtiin vähän enemmän ja käytiin useasti Satun äidin, Satun, sen siskon ja minun siskon kanssa reissussa. 

Tänä vuonna ko Satu pääs peruskoulusta pois ja tuli ammattikouluun ravintola-, hotelli ja catering alalle haaveenaan tarjoilijan työ ja tuli koulun asuntolaan asumaan, niin ajattelin että vois kokeilla jos pääsis samaan huoneeseen asumaan. Ei menny kauaakaan ko oltiinki samassa huoneessa asumassa! Nyt meijän välit on taas entiset, niinkö pienempänäki ja oon onnellinen siittä!
Vaikka ollaanki arkipäivät koko ajan toistemme kans ja monesti lauantait bailataan, niin ei olla kertaakaan riidelty. Tietenki erimielisyyksiä löytyy, mutta ei olla kuitenkaan nyrkit vastakkain oltu vielä :D.
Viikolla monesti käydään Rajalla ostoskeskuksessa pyörimässä, mun siskon tykönä, salilla, syömässä ihan liikaa ja liian monesti ulkona ja vietetään kavereiden kanssa aikaa :). 

Satu ja mie ollaan periaatteessa samanlaisia, meillä on samanlainen huumorintaju ja jutut, mutta toisaalta ollaan ihan vastakohat. Satulla on aina hirveesti asiaa ja jos mie kerran päivässä tai viikossa yritän uppoutua omiin ajatuksiin ja hengähtää kuulokkeet päässä piirrellen, niin Satu alkaa räpsyttään valoja ku en kuuntele sitä. :D Satu on ihana hölösuu, jolle saa kyllä nauraa ja hävetä sen kovaäänisyyttä tietyissä tilanteissa.
Tottakai ollaan myös itkeä märsättykki yhessä ja kuunneltu toisten juttuja, mutta suurimmaksi osaksi ollaan aina menossa jonnekki suuntaan ja aina vauhti päällä. 

You're...
My Friend,
my companion,
through good times and bad
my friend, my buddy,
through happy and sad,
beside me you stand,
beside me you walk,
you're there to listen,
you're there to talk,
with happiness, with smiles,
with pain and tears,
I know you'll be there,
throughout the years!

Siinä oli minun ihanasta kaveruksesta postaus ja voisinpas tehä joku päivä jostain muusta ihanasta karva kamusta :3
Huomenna lähetään satun ja parin muun kanssa rellestämään, pitäkää teki hauska viikonloppu! 

Hei hei! 

You better move, you better dance

Heippa taas pitkästä aikaa!
Asuntolassa eläessä aika hurahtaa tosi nopeaa ja tässä rapeassa kuukauessa on kerenny tapahtua vaikka ja mitä! On tullu täytettyä ne mahtavat 18 vuotta, joutunu ambulanssiin, käymään sairaalassa, ottanut tatuoinnin, tultu syötyä roskaruokaa enemmän ko pitäis, ollu parot kivat hubbalot ja kaikkea melkeempä mitä maan ja taivaan väliltä vaan löytyy.

Voisin vaikka kertoa ekana tuosta minun baarireissusta parisen viikkoa sitten. Oltiin siskon ja muutaman kaverin kans Jetset nimisesä baarisa yks kiva pikkulauantai. Koska omistan niin mahtavat polvilihakset, niin tanssiessa polvilumpio kävi pois paikoiltaan, kaaduin lattialle, kaveri nosti ja talutti istumaan, pyörryin ja putosin penkiltä maahan ja portsari kanto ulko-ovelle vittuillen kumppaneille, että häätyy olla muutaki ko pelkästään pyörtyminen. Vihjas kait että sammuin. Phyh. No sisko soitti ambulanssin ja kävin siinä rupattelemassa ja ne pisti käveleen kotia. Seukki aamuna piti lähtä kouluterkalle, koska en pystyny tapahtuneen jälkeen kävelemään jalalla ollenkaan. Koko polviki oli kaksinkertanen.

Sain kävelykepit ja sen jälkeen piti mennä terveyskeskukseen tyhjentämään polvi. Kyllä, polvi tyhjennettiin 3 kertaa paksulla neulalla ja saaliina oli 42ml hyytynyttä verta. Siellä ei pystyny kuvaamaan polvea, joten piti sitten lähtä sairaalaan. Noh kuvissa näky että pikkunen luupala oli lähteny irti ja sanottiin, että polvi ortopedi kattoo kuvat ja ilmotetaan seuraavalla viikolla miten edetään. Sitten ku puhelu tuli, sinä päivänä jalka kipsattiin. Jalka piti pistää pakettiin, koska sillon ku polvilumpio kävi pois paikoiltaan se oli repässy jotenki sitä jännettä ja jänne oli repässy luusta palasen. Nyt kipsi on nilkasta nivusiin 3 viikkoa. 

On mulle myös tietenki tapahtunu kaikkea mukavaaki:
Tatuoinnin kävin laittaan viikko sitten ja tuli sellanen ku halusinki :3

Tänä aikana myös on tullu bailattua ihanien ystävien kans, syötyä oikeesti ihan liikaa hesellä ja raxissa ja kavereiden kans on tullu katottua meijän omissa pikku elokuvailloissa Fast & Furious1-5. 

Eilen kävin katsomassa Raskasta Joulua konserttia jossa esiinty Tony Kakko, JP Leppäluoto, Pasi Rantanen ja Marco Hietala. Oli aivan mahtava!

Seuraavassa postauksessa voisin kertoa teille mun huonekaverista ja parhaasta ystävästä, Satusta :)